keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Jouluihminen / Regina Rask

Aloitin jonottelemaan Regina Raskin Jouluihmistä joskus joulun aikoihin. Jono oli melkoinen, en yhtään arvannutkaan Raskin olevan näin suosittu. En tosin ollutkaan aikaisemmin tutustunut hänen tuotantoonsa, kunhan vain ajattelin napata jouluksi hauskan kirjan. Koska sain kirjan haltuuni näin maaliskuussa, oli ihan kiva huomata että kirjassa käsitellään paljon muutakin kuin joulun aikaa...

Kirja on aika perinteistä chick-lit -tyyliä, kepeä ja sujuvasti kirjoitettu, mutta sivuaa samalla vähän syvempääkin teemaa, nimittäin sitä suorittamisen ja stressin määrää jolle itse itsemme alistamme. Kirjan sankaritar on jouluaattona syntynyt Eeva, joka kokee olevansa jouluihminen - kuinkas muuten? Eeva on ihminen, joka tekee ensimmäiset jouluostoksensa 27. joulukuuta ja jatkaa tästä joulun valmistelua kiihtyvällä tahdilla. Joulu ei ole joulu jollei tarjolla ole sitä oikeanlaista itsetehtyä sinappia ja ruusun muotoon taiteiltua graavilohta...

Kirja on nopealukuinen ja osa Raskin havainnoista on hauskoja ja vähän oivaltaviakin. Liikoja tältä kirjalta ei kannata odottaa, mutta aikaisemmin lukemien raskaiden sotakirjojen jälkeen oli rentouttavaa vaihteeksi upota Eevan joulunpunaiseen arkeen jossa melkein kukaan ei kuole ja suurin draama syntyy siitä kuka saa suunnitella tavaratalon jouluikkunan.

Minä en ole jouluihminen, varsinkaan samassa mittakaavassa kuin kirjan Eeva, mutta ymmärrän hyvin kirjan viestin. Ymmärrän hyvin paineet, joita vaikkapa naistenlehdistä saa joulun alla - "300 vinkkiä täydelliseen jouluun!" yms. Sama toistuu vähän laajemmassa mittakaavassa muulloinkin vaikka eihän se onnellinen koti synny täydellisestä sisustuksesta tai unelmien lomamatka tiukkaakin tiukemmasta ohjelmasta. Onni on omasta korvien välistä tai asenteesta kiinni!
"Miltähän joulupukinmuorista tuntui ikuinen asema jossain taustalla? Kuinka tämä ollenkaan saattoi hyväksyä sen, että joulupukki keräsi kaiken gloorian ja huomion ilman että oikeastaan teki mitään? Kulki vain hohotellen ympäriinsä, taputteli tonttuja päähän, istui paksulla  takapuolellaan porotokan kyydissä tai tavaratalon nojatuolissa puhuen pehmeitä, lupasi autoradat ja pissaavat nuket. Joulupukki oli pelkkä keulakuva, syvän pohjoisen orjatilallinen. Tontut tuottivat tavarataivasta ja joulupukinmuori syötti, juotti,  siivosi ja huolsi."
Otava, 2011
Sivuja: 222
Kirjasta lisää: Susan kirjasto

2 kommenttia:

  1. Tämä kuuluu sarjaan kesken jääneet. Luin pari ekaa sivua, eikä innostanut yhtään.

    Olen tullut vähän tylyksi kirjojen suhteen, jätän ne kesken, jos en innostu ja paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli vähän sellainen hengähdystauko, edellisten kirjojen jälkeen halusin jotain kevyttä ja helppoa. Mutta sitten tämä kyllä myös kalpenee niiden rinnalla...

      Poista